Kaj Avellan kunnallisvaaliehdokkaana espoossa
Miksi ehdokkaaksi?
Minua on pyydetty Kokoomuksen ehdokkaaksi: olen vastannut kieltävästi perustellen viettäväni vähäiset vapaa-ajat läheisteni kanssa. Rutiiniksi piintynyttä vastausta aloittaessani heräsin tosiasiaan, että olin jäänyt yllättäen leskeksi keväällä 2020 ja tyttäreni Viivi Avellan elelee perheineen Singaporessa ja poikani asuu Espoon Mankkaalla, ja minä puhallan onnellisuuteni kituvaan liekkiin yksinäisenä koronavankina, betoniseiniä tuijotellen, kivitalossani Espoon Lippajärvellä. Minun on ajateltava eloani uusin silmin. Toisaalta mikä ettei! Saatanpa ryhtyä nyt kunnallispoliitikoksi mikäli äänestäjät minut siihen kelpuuttavat. Uskon, että Espoosta löytyy hengenheimolaisiani, jotka saattavat äänestää minua, onnellisen, vapaan Espoon ihannoijaa. Julkituon tässä ajatuksiani äänestäjän arvosteltavaksi.
Päätökseni perusteet
Olen asunut Lippajärvellä samalla tontilla vuodesta 1950 alkaen ja välillä piipahdellut ympäri maailmaa. Liippajärvi on osoittautunut onnellisuuden kehdoksi. Aloitin koulutien vuonna 1957, kun uusi Auroran koulu otti ensimmäiset oppilaansa. Meille heti alkuun opetettiin, että Espoon maalaiskunnassa asustaa 28 000 kuntalaista, joista noin puolet suomenkielisiä ja puolet ruotsinkielisiä. Olen elänyt läpi Espoon alati jatkuvan dynaamisen muutosprosessin maalaiskunnasta Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi. Koulut kävin Espoossa; ylioppilaaksi Viherlaakson yhteiskoulusta, pääsin ensiyrittämällä Teknilliseen Korkeakouluun Otaniemeen, oppimaan rakennusalaa. Sain diplomityön valmiiksi keväällä ja valmistuin diplomi-insinööriksi 31.5.1977, eli neljä päivää ennen kuin tyttäreni Viivi syntyi. Olin vaimolle luvannut valmistua nopeammin, kuin hän tyttäremme synnyttäisi. Olen täydellisesti Espoon kouluttama.
Miksi minä
Pitkän kokemuksen ja asiantuntemuksen perusteella kykenen antamaan nuoremmille opastusta ja asiallista kritiikkiä. Haluan korostaa seniorien tärkeyttä ja arvoa Espoolle. Nykyäjan seniorit ovat arvokkaita toimijoita ja hiljaisen tiedon varastoja. Nuoremmat saavat heiltä arvokasta tietoa kunhan viisaasti kuuntelevat. Todisteena tasavaltamme presidentti Sauli.
Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki hyväksytään tulevalla valtuustokaudella. On tärkeää korvata vanhan pyrokraattisen laki uudella selkeämmällä, joka edistää hyvää rakentamistapaa. Koska olen toiminut rakentamisessa noin 50 vuotta haluan vaikuttaa uuden lain soveltamiseen Espoossa. Tärkeintä on varoa houkuttelevia, lyhytnäköisiä virhepäätöksiä. Muistiini on pysyvästi liimautunut Espoon Sähkön myynti, Espoon suurin virhepäätös ennen länsimetroa. Mielestäni Espoo rakensi länsimetron Helsingin pakottamana, häpesivät lyhyttä metronpätkäänsä. Irvailtiin sen jäävän niin lyhyeksi, ettei sokea Rettakaan sinne eksy. Suuri valtakunnallinen virhe oli myös myydä Fortumin sähköverkko ulkomaalaisille sijoittajille. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan Rokkaa mukaillen, ”Jos on tarvis viisaalle miehelle tässä olisi yksi tarjolla”.
Liikkuminen Espoossa
Espoon olisi pitänyt kehittää omaa pintaliikennettään uusilla moderneilla ratkaisuilla, joista matkustaja näkee ulos kauniin kaupunkimme merimaisemineen. Nyt matkaaja maan alla on pakotettu aamu-unisena tuijottamaan pimeitä kallioseiniä. Onneksi on viisastuttu ja toteutetaan ”näköalarataa” Keilalahdesta - Vuosaareen. Metro on mennyttä aikaa. Kuinka monta prosenttia Espoon asukkaista, joilla on perheissään, jopa kaksi autoa, jotka asuvat ympäriinsä laajaa kaupunkia, tulee käyttämään metroa? Metro vaikeutti ja pidensi monen etelä-espoolaisen matkustamista julkisilla. Metrosta tuli kallis kun hinta jaetaan käyttäjämäärällä. Yleisnormi maailmalla on, että metroa aletaan suunnitella kaupunginosaan kun asukasmäärä siellä lähenee miljoonaa. Espoosta tuli maksumies kun Helsinki halusi jatkaa häpeällisen lyhyttä metroaan. Espoon kaupunki on poikkeuksellisen monikeskustainen. Ei ole selvää keskustaa, eikä onneksi tulekkaan. Monilapsisen perheen äiti ei pärjää ilman autoa, mikäli haluaa elää onnellisena ja suoriutua velvoitteistaan masentumatta. Poikkeuksena jääräpäiset idealistit, jotka suu mutrussa kuskaavat lapsikatrastaan julkisilla. Virheiden ajattelua. Oikea ratkaisu on vähän saastuttavat autot, joiden verotus tulee poistaa ja vanhasta, poistettavasta autosta, on annettava tuntuva hyvitys. Ei ole järkevää, että bussit kulkevat suuren osan päivästä miltei tyhjinä vain siksi, että ovat aina saatavilla. Vapaat ihmiset voivat autoillaan kulkea ristiin rastiin kaupunkia milloin ja minne tahansa. Helsingin keskustassa vapaus liikkua järjestyy kolisevilla raitiovaunuilla; Espoossa vastaava ei onnistu. Tosiasiat on ilman häpeää rohkeasti tunnustettava. Ilman autoa Espoossa en tunne olevani vapaa ja onnellinen. Miksi meillä aina löytyy keskuudestamme niitä, jotka vastustavat yksilön vapautta itse päättää miten ja milloin hän Espoossamme liikkuu. Liiallinen rajoittaminen johtaa apatiaan ja onnellisuus keskittyy harvoille, kansalaisia vahtivalle eliitille. Me vanhemmat muistamme mihin yksilönvapauden rajoittaminen johtaa, kun seurasimme sosialististen onneloiden elämää. Vapaus ja oikeus itse tehdä valintansa on edellytys onnelliselle elämälle. Meidän on lupa nauttia onnellisuudesta. Siinä ei ole mitään hävettävää. Mottoni on: ”iloitse onnellisuudestasi ja itsetunnostasi, sen jälkeen voit auttaa muita onnellisuuteen”. Muistan kuinka vaimoni muistutti minulle kun olin jostain syytä apea: ”mene säkkiin piiloon ja ripottele tuhkaa päällesi”. Tie onneen on muiden auttaminen.
Vastustan ehdottomasti kaikkinaisia tietulleja ja vapaan autoilun rajoituksia.
Kaavoittaminen ja asuminen
Nyt, kun meille on eteläiseen Espooseen rakennettu kallis metro, on metroasemien läheisyyteen kaavoitettava aikaisempaa huomattavasti korkeampia kerrostaloja. Pitää asettaa liikennesolmukohtiin vähimmäiskerrosmääräksi 16 kerrosta. Verrattaessa 4-kerroksiseen rakentamiseen näin voidaan säästää nelinkertaisesti uusiutumatonta rakennusmaata. Saadaan kallis maapohja tehokkaaseen rakentamiseen. Vieraillessani tyttäreni luona Singaporessa, havaitsin siellä toimitun juuri esittämälläni tavalla. Singaporessa liikenneyhteyksien varrelle on rakennettu kauniisti, korkeita erillisiä kerrostaloja. Niiden ympärille on jätetty runsaasti kaunista luontoa. Singaporessa on pääkaupunkiseudun kokoiselle alueelle asutettu järkevästi ja ihmisystävällisesti viisi ja puoli miljoonaa ihmistä. Kaupunkisuunnittelussa kannattaa ottaa oppia Singaporesta, eikä Ruotsista, missä kaikki tuntuu kehittyvän väärin. 16-kerroksisessa talossa tontti- perustus- vesikatto- hissi- talotekniikka- ja yleiskustannukset jäävät alle neljäsosaan huoneistoa kohden verrattuna kustannuksiin 4-kerroksisessa talossa. Näin saadaan merkittäviä säästöjä rakentamiskustannuksissa. Kun kaavoittaja vaatii tontille vähintään 16-kerroksisia taloja, voidaan samalla rakennuslupaan liitää ylärajavaatimus huoneistojen neliöhinnalle. Kyllä halukkaita rakentajia löytyy vaikka neliöhinnalle asetetaan yläraja. Tässä on yksi esimerkki kuinka asuntojen hintoja kyetään alentamaan. En ymmärrä miksi Suomessa arkkitehdit haluavat rakentaa kaupungin liikenneväylien solmukohtiin matalia rakennuksia, jotka täyttävät koko ympäristön. Valon tulo huoneistoihin estyy viereisten talojen ja puiden varjostaessa ikkunoita. Huoneistot ovat paljon valoisampia korkeissa ja etäämpänä toisistaan olevissa taloissa. Nykyään perheet asuvat mielellään korkeissa valoisissa, maiseman antavissa kerrostaloissa, kunhan pääsevät lähelle palveluita. Espoon etelä- ja kaakkoisosiin rakennettaisiin korkeita kerrostaloja riittävän etäälle toisistaan, kuitenkin lähelle liikenneyhteyksiä. Muualle, Espoon haja-asutusalueelle tulee rakentaa pientaloja, koska ne ovat jo nyt pientalovaltaisia ja siellä asuvat eivät halua alueelleen kerrostaloja. Pientalojen rakentaminen lähelle hyviä liikenneyhteyksiä etelä- ja kaakois-Espoossa on rakentamismaapohjan tuhlausta.
Pientaloasukkaiden ylirahastaminen lopetettava
Pientalojen omistajia rahastetaan enimmässä määrin, koska nämä ovat mieltyneet kotiinsa. He eivät lähde karkuun ja heitä on helppo rahastaa. Esitän muutamia esimerkkejä.
Kiinteistövero
Kiinteistöveroa on nostettu viime vuosikymmeninä kohtuuttomasti. Kaavoitetuilla alueilla maapohjan omistajia houkutellaan jakamaan isommat tonttinsa pienempiin osiin. Tämän jälkeen rakentamatonta tonttia kiinteistöverotetaan yli 4-kertaisesti, rakennettuun tonttiin nähden. Tätä ei ole ilmoitettu riittävän selvästi maapohjan omistajalle, joka joutuu maksamaan kohtuuttoman suurta kiinteistöveroa. Toisaalta, jos hän myy lohkomansa tontit, koituu hänelle myymisestä suuret verot. Itse en ole jakanut tonttiani lainkaan. Myin tontin perustamalleni asunto-osakeyhtiölle. Koko maapohjasta tuli kaavaan yksi tontti, jossa on asuttu rakennus. Näin sitä kiinteistöverotetaan rakennettuna tonttina, jonka kiinteistövero on alle neljäsosa rakentamattoman tontin kiinteistöverosta. Samoin tontilla säilyi vanhat rasitusoikeudet Lippajärven venepaikkaan ja kalastus- ja ravustusalueisiin. Rasitusoikeuksia ei ole uusilla tonteilla. Tämä on ollut Espoolta kyseenalaista toimintaa, koska isoa tonttia jakaneille ei ole haluttu riittävän selkeästi antaa tietoa muista mahdollisuuksista. Perustettaessa koko tontille asunto-osakeyhtiö, voidaan se rakentaa täyteen rakennuksia. Asuntoyhtiön perustajaomistaja voi merkitä itselleen kaikki osakekannat ja myydä ne rakentajalle, jättäen itselleen talonsa osakkeet. Näin koko maapohja säilyy halvemmassa kiinteistöveroluokassa. Lisäksi asunto-osakkeen varainsiirtovero on puolet kiinteistökaupan vastaavasta. Tietoa tulee jakaa rehellisin aikein ja paremmin.
Sähkövero
Sähköllä lämmittäminen on puhtain lämmitysmuoto. Korkea sähkövero rankaisee järkevän lämmitystavan valinneita. Sähkölämmitys on rakennus- ylläpito- ja uudistamiskustannuksiltaan halvin ratkaisu. Sähköenergiaa tuotetaan nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän hiilivapaasti ja vastuullisesti. Pitkä kokemukseni rakennusalalta antaa perusteet puhua sähkölämmityksen puolesta. Sähkölämmitys on edullinen toteuttaa ja se ei vaadi kalliita ja häiriöherkkiä lisäinvestointeja, jotka on huollettava ja uusittava tietyin väliajoin. Sähkölämmityksen rinnalle voi rakentaa helposti sähkönkulutusta alentavan aurinko-voimalan. Tulen ajamaan sähköveron alentamista. Näin Suomessa voidaan edullisesti lisätä ympäristöystävällistä lämmittämistä.
Sähkönsiirtomaksu
Suomen valtio omistaa Fortumista hallitsevan osan. Oli virhe myydä ulkomaalaisille sijoittajille Fortumin sähkönjakelu. Yhteiskunta on täysin riippuvainen sähkönjakelun toimivuudesta. Sitä voisi verrata siihen, että myytäisiin osa Suomen armeijasta ulkomaalaisille. Todellinen syy myyntiin oli ne kustannukset, jotka Fortum halusi välttää sähköverkkonsa vaurioherkkyyden poistamiseksi. Valtion valvontavaltaa Fortumiin edusti tuolloin ministeri Pekka Haavisto. Lyhytnäköinen yhden yhtiön etu astui käsittämättömän helposti valtion turvallisuusedun yli. Ulkomaalaiset sijoittajat saivat haltuunsa yhtiön, jolla on monopoli mielivaltaisesti laskuttaa suomalaisia sähkönkuluttajia. Sähkönkuluttajalla ei ole puolustuskeinoa siirtomaksujen kasvaessa yleiseen kustannustasoon nähden monikymmenkertaisiksi. Onko tällainen toiminta poliitikolta eettisesti oikein, että hyödynnetään yhtä yhtiötä valtion turvallisuuden kustannuksella. Sähkönjakeluverkosto on elintärkeä valtiolle, ja on avainasemassa varmistettaessa valtion turvallisuutta. Kokonaisuutta ymmärtämättömät valtion hallinnossa suostuivat Fortumin verkon myyntiin ulkomaalaisille sijoittajille. Vaikka edustan Kokoomusta, kannatan koko sähköverkon hankkimista uudelle valtion hallitsemalle verkkoyhtiölle. Eihän armeijaakaan saa ulkomaalaisille myydä. Sähköverkko on nykyisin yhtä tärkeä, kuin armeija valtion turvallisuuden kannalta. Vain näin saadaan valtakunnan turvallisuus taattua kriisiaikana. Eivät ulkomaalaiset sijoittajat välitä Suomen turvallisuudesta. He pyrkivät riistolaskuttamaan puolustuskyvyttömiä suomalaisia sähkökäyttäjiä. Lisäksi tulee vielä samaa kokoluokkaa oleva sähkövero. Sähkönkuluttaja ei voi vaikuttaa lainkaan sähkön hintaan kylmässä Suomessamme. Sähkönsiirtomaksuja on kohtuullistettava.
Öljylämmityksen pakkomuutos
On esitetty öljylämmitteisten talojen pakkomuuttamista muuhun lämmitysmuotoon. Tämä jos mikä on perustuslain vastaista. Siitä ei Suomessa välitetä koska se kohdistuu yleensä ikä-ihmisiin. Jos talo ja asukkaat ovat ikääntyneitä, on kohtuutonta vaatia heitä muuttamaan toimiva lämmitysjärjestelmä täysin kannattamattomasti. Virheiden idea. Mennään idealismin edellä, tavallisista ihmisistä ja taloudesta piittaamatta.
En kannata pakkomuutoksia vanhoihin toimiviin lämmitysjärjestelmiin. Polttoöljyn hintaa ei saa korottaa kohtuuttomasti.
Polttonesteiden ylisuuret korotukset
Suomi tarvitsee vielä pitkään polttonesteitä kohtuulliseen hintaan. Virheiden idealistinen pyrkimys nostaa polttonesteiden hintaa kohtuuttomasti on hyökkäys niitä haja-asutusalueen asukkaita kohtaan, jotka ovat pakotetut liikkumaan omalla autolla. He ovat hankkineet autonsa siinä uskossa, että polttonesteiden hinnat ovat kohtuullisia. On mielestäni syrjivää politiikkaa pakottaa nämä ihmiset hankkimaan uusi auto, kun nykyinen on täysin toimintakelpoinen. Polttonesteiden hinnan-korotukset aiheuttavat yhteiskunnalle suurta vahinkoa. Nykyiset kulkuneuvot käyttävät yli 90-prosenttisesti polttonesteitä voimanlähteinään. Akkuvoimaa käyttävä sähköauto ei viimeisten tutkimusten mukaan ole kestävän kehityksen tuote. Akkujen valmistus ja niiden raaka-aineiden hankinta ei nyt, eikä tulevaisuudessa täytä eettisiä- ja ympäristönsuojelun vaatimuksia. Pelastava ratkaisu tulee, kun autojen voimalähteeksi saadaan vety. Sen tuotanto sekä käyttötapa saadaan piakkoin ympäristöystävällisiksi ja kohtuuhintaiseksi. Autonvalmistajilla on jo hyvin lupaavia prototyyppejä. Esimerkiksi ”hyytelövetyyn” pohjautuvaa polttokennoratkaisua kehitetään ympäristöystävälliseksi autoksi. Pidän lyhytnäköisenä viherhuumana muuttaa autokantaa nopeasti sähköiseksi nykytekniikalla. Meillä voi olla lähitulevaisuudessa vanhanaikaisia, ongelmallisia sähköautoja ja akkuja riesana, suunnattomat määrät kun vetytalous alkaa. Öljynjalostus jatkuu joka tapauksessa riippumatta siitä, millä voimanlähteellä autot liikkuu. Aina kun öljyä jalostetaan, erottuu ensimmäisenä kevyet nesteet, kuten bentseeni. Bentseeniä syntyy aina yli tarpeen ja sen ylituotantoa on pakko polttaa jalostamoilla soihtutorneissa. Olen itse sellaisien tornin Nesteen jalostamolle suunnitellut. Jalostamot eivät ymmärrettävästi tästä puhu. Tämän vuoksi polttokennoautoja odoteltaessa olisi järkevintä käyttää bensiiniä kulkuneuvojen ajovoimana, varsinkin koska bensiini-pakokaasut osataan jo hyvin puhdistaa ja niissä ei esiinny nanohiukkasia. Diesel moottorit tullaan nanohiukkasten epäterveellisyyden vuoksi kieltämään laajasti. Nanohiukkasten eriyttäminen pakokaasuista on yhtä vaikeaa kuin lohiverkolla kalastaa silakoita. Bentseeni jalostamoilla poltetaan joka tapauksessa ja siinä vapautetaan hiili-oksidit ilmakehään. Tehdään siitä bensiiniä, vähennetään bentseenin turhaa polttoa ja poltetaan se hyödyllisesti ja puhtaasti katalysaattorien läpi bensiinimoottoreissa. Katalysaattori ei poista hiili-oksideja mutta päädytään samaan tulokseen ilmakehän kannalta. Etuna saadaan kuitenkin liikkumishyöty. Järkeä saa käyttää, idealismia en suosittele. Vastustan polttonesteiden hinnankorotuksia.
Espoolle ja SOTE-uudistus
Vastustan koko Sote-uudistusta Uudenmaan maakunnassa. Tehtäköön Sote uudistus vaikka Kepun himoamaan miljoonaan maaseudun keskustasairaalaan. Pääkaupunkiseutu ei Sote-uudistusta tarvitse. Uusimaa joutuu taas maakuntien maksumieheksi. Meillä on kohtuuhintaisen asunto-tuotannon toteuttamisessa tarpeeksi kuluja, jottei maakuntien tarvitse meitä kadehtia. Kannatan Uudenmaan kaikkien kuntien yhteistä puolustustaistelua Sote-uudistusta vastaan. Kaikkein eniten pelkään sitä, että Sote-uudistus aiheuttaa huomattavia lisäveroja Uudenmaan kuntien asukkaille.
Turhat säännökset ja asetukset purettava kehitystä jarruttamasta
Meillä on Suomessa noin 15000 rakentamista koskevaa asetusta ja määräystä. Rakentamisen ammattilaisena ihmettelen mitä varten ne kaikki ovat vielä voimassa. Itse en muista kuin muutama kymmenkunta tärkeintä. Ei tuntenut aiempi VTT:n rakentamisen johtajakaan, kun luin hänen huolensa tästä asiasta. Tämä järjetön määrä on johtanut asetusten arvonlaskuun ja jättäneet tärkeimmät säännöt huomiotta. Tämä on johtanut rakentamisen laadun heikkenemiseen. Kannatan turhien ja sekavien, ympäripyöreiden, poikkeuksia poikkeuksen perään sisältävien asetusten kumoamista velvoittavina. Laaditaan pieni joukko uusia, tärkeitä ja tarkkoja määräyksiä, joita on noudatettava. Täydennetään rakennuslakia niin, että rakennustarkastuksen on nimensä mukaisesti tarkistettava, että nämä määräykset toteutetaan jokaisessa projektissa. Näin ei nykyään toimita. Rakennustarkastus edellyttää rakennuslain mukaan, että rakennuttaja vastaa määräysten toteuttamisesta. Näin rakennuslaki sälyttää kaiken vasuun rakennuttajalle. Rakennuttajalla on harvoin riittävät tiedot tulkita tolkuttomia asetuksia ja rakentamismääräyksistä. Lisäksi hänen on vaikea saada vastuuta kantavia oikeanlaisia osaajia käyttöönsä. On tärkeää, että rakennustarkastus nimensä mukaisesti tarkastaa, että ainakin tärkeimmät toimenpiteet laadun varmistamiseksi toteutuvat.
Ehdotan tässä 5 selkeää määräystä, joita kaikkien tulisi poikkeuksetta noudattaa.
1. Asuntojen alapohja on oltava kantava, tuuletettu ja mahdollistettava alapuolen kuivatus, tarkistus ja huolto. Maavaraista alapohjaa ei sallita uusiin asuinrakennuksiin.
2. Vesikatto on oltava kallistettu ja tuuletettu riittävällä tuulettuvalla ilmatilalla. Asuinrakennusten katoilla on oltava riittävät räystäät. Eristeiden ja tuuletuskorkeuden lisäämistä ei saa estää kattojen korkeutta rajoittavilla enimmäiskorkeuksilla.
3. Vaipan osat on oltava riittävästi ilmaa läpäiseviä: osittaista höyrysulkua saa käyttää vain lämmityskauden lämpimällä puolella. Maanpaineiseen seinäosaan ei saa asettaa maata vasten höyrysulkua (pikeäminen kielletty).
4. Asunnon lattiatason on oltava vähintään 200 mm ulkopuolisen maanpinnan yläpuolella. Kallistukset on järjestettävä hulevesille rakennuksen ulkopiiristä. Kunnan on osoitettava minne hulevedet tontilta voidaan johtaa.
5. Koneellista ilmanpoistoa käytettäessä tehtävä vaippaan korvausilmakanavat.
Jos nämä viisi määräystä olisi toteutunut nyt voimassa olevien 15000 määräyksen sijasta, meillä ei olisi hometalo-ongelmaa. Uusintaa määräyksille tarvitaan.
Pahimpia lakeja, asetuksia ja määräyksiä ovat nykyiset rakennusprojektin toteutuksesta valittamiseen oikeuttavat. Valitusoikeus tulee suoda vain rajanaapureille, jotka hallitsevat enemmistön tontista tai asuvat naapuritontilla. Olen ollut 2010-luvulla mukana projektissa, jossa yrittäjä halusi rakentaa tuotantorakennuksen tähän tarkoitukseen kaavoitetulle tontilleen. Asiasta valitti yksi naapuritilan perikunnan jäsen, joka ei asunut, eikä aikonut edes tulevaisuudessa asua naapuritontilla. Hän viivästytti yrittäjän investointihanketta yli viidellä vuodella. Näistä usein rahastukseksi osoittautuvista valituksista on päästävä eroon järkevillä lakimuutoksilla.
Koulutus
Kannatan koulutusta kaikissa muodoissa. Mitä koulutetummat kansalaiset ovat sen tehokkaampi ja onnellisempi kansakunta. Valtio ja yritykset tarvitsevat koulutettuja työntekijöitä, jos heitä ei Suomesta saa, on rekrytoitava tekijät ulkomailta. Koulutus on saatava ilmaiseksi korkeimpaan tasoon asti. Tämä voidaan rahoittaa suuryrityksille annetun vuosittaisen yritystuen poistamisella. Vuosittainen yritystuki suuryrityksille on piilotettua veroalennusta ja kannattamatonta valtion varojen tuhlausta. Tehokkaampi käyttö näille varoille on kaikkien kouluttaminen. Voin omalla elämänkokemuksellani todistaa koulutuksen ensisijaisen vaikutuksen yksilön ja koko valtion hyvinvointiin. Peruskoulu on paras hallinnollinen päätös mikä Suomessa on koskaan tehty. Muistan lapsuuteni ympäristössä Lippajärvellä ne onnettomat pienet rikollisten alut, jotka ajautuivat nuorina kurjuuteen ja vankiloihin. Eivät raukat koulutuksen puutteen vuoksi tienneet kuinka yhteiskunta toimii. Olen nähnyt kuinka valtavasti peruskoulu on kansakuntaa sivistänyt ja kansantaloutta elvyttänyt. Ihmislasta voi hyvin verrata tietokoneeseen, mikä vaatii hyvän ja käyttöjärjestelmän. Koulutuksen puutetta voi kuvata tietokoneella, mikä on kyllä hyvin valmistettu, mutta siitä puuttuu käyttöjärjestelmä. Koulutuksella on suurin merkitys kansakunnan menestykselle ja onnelle. Totuus on, että ilman koulutusta ei saavuteta menestystä.
Hallinto ja hankinnat
Hallinto on saatava avoimeksi ja läpinäkyväksi. Näin nykyisin ei ole. Päätökset tehdään pienissä ”eliittiryhmissä” ja ne runnotaan läpi kumileimasimena toimivassa kunnanvaltuustossa soveltaen ylitiukkaa puoluekuria. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat yhtiöitetyt kunnan rakentamisprojektit. Niistä kyseenalaisin on Espoon länsimetron toteuttaminen. Aina kun ulkopuoliset halusivat kustannusselvitystä metrourakoista, toteuttava yhtiö vetosi yhtiösalaisuuteen. Kustannukset nousivat puoli miljardia alkuperäisestä kustannusarviosta. Tarkkoja tietoja ei saatu yhtiöstä. Näistä asioista olen esittänyt ihmisille seuraavan irvailun: Jos olisi saatu joku uusi ”Unto Valtanen” vetämään projektia vanhalla tavalla, ei lahjuksiin olisi hukattu varoja kuin kymmenisen miljoonan mummon markkaa. Nyt ei tiedetä tarkkaan mihin sadat miljoonat lisäeurot on käytetty. Vaadin ettei projektiyhtiöitä käytetä kunnallisissa investoinneissa, jos ei kaikkia taloudellisia tietoja saada tarkastuksissa julkisiksi.
Kunnallisia hankintoja tehtäessä ei saa olla pakotettu hyväksymään halvinta tarjousta. Mikäli halvin tarjous alittaa 10 %:a tarjousten keskiarvosta, on se voitava hylätä. Tarjoajan on tilaajan vaatimuksesta kyettävä perustelemaan luotettavalla selvityksellä syyt kustannusten alempaan tasoon. Tilaajan on tarkistettava, että halvin tarjous sisältää samat yhteiskunnan vaatimat maksut, verot ja palkkasidonnaiset lisäkulut. Näistä on vaadittava erittely, joka tarjoajalta tasapuolisen vertailun aikaansaamiseksi. Usein halpa tarjous tehdään tahallaan ja pyritään saamaan lisätyölaskuilla tarvittava kate. Tarjouspyynnöissä ei saa esiintyä vaatimuksia tilaajan oikeudesta epäselviin lisätöiden optioihin tietyllä hintatasolla ja aikavälillä. Tarjouspyynnössä tulee tarkasti määritellä vaadittu tehtävä ja toteutus ilman epämääräisiä lisätöitä. Näistä on tehtävä erikseen uusi tarjouspyyntö. Näin saadaan rehellisesti uudetkin tarjoajat samalle lähtöviivalle. Mikäli projekti toteutetaan sitä varten perustettavan yhtiön toimesta, on yhtiöjärjestyksessä määrättävä kaikki yhtiön taloutta ja hankintatointa, ym. koskevat tiedot julkisiksi.
Yhteenveto äänestäjälle minusta kuntavaaliehdokkaana
Tulen valtuutettuna keskittymään verotukseen, asumis-, liikkumis- ja kaavoitusasioihin. Erityisesti tulen toimimaan Espoon haja-asutusalueen asukkaiden eduksi. Aiempina vuosina Espoo on ottanut suuret lainat investointeihin Espoon eteläosissa ja jättänyt koko muun Espoon hyvin vähälle huomiolle investoinneissaan. Teihin ja muuhun infrastruktuuriin ei ole haja-asutusalueella riittävästi investoitu. Edelleen on liian paljon routivia kurarännejä, jotka kuivaan aikaan pölyävät asukkaiden silmille. Lumenpoisto on ulkoistettu toimijoille, jotka eivät runsaslumisena talvena kykene riittävään nopeuteen. Roudansyömät öljysoratiet ovat teräväkuoppaisia. Etelä-Espoota lukuun ottamatta, elämisen laatua kohentavia investointeja harraste- ja urheilutiloihin ei ole tehty. Laaksolahdessa, alueen ainoa jäähalli purettiin, eikä uutta ole edes aloitettu. Lukuisista asukkaiden tekemistä vaatimuksista huolimatta Järveperässä olevaa Aurora Karamzinin kartanoa Espoo ei ole saanut kunnostettua seudun asukkaille harraste- ja kohtaamispaikaksi. Espoon on ainoastaan pyrkinyt vuokraamaan kartanorakennuksen ulkopuoliselle korjattavaksi, välittämättä lähiseudun asukkaiden mielipiteistä. Vuokralaista tuskin korjaajaksi löytyy. Urheilurakennukset on tehty Tapiolan urheilukeskukseen, jonne vanhempien on pitkä ja ruuhkainen matka viedä lapsiaan harrastuksiin. Tosiasiat on tunnustettava. Lapset voidaan Espoossa viedä harrastuksiin järkevästi vain autolla. Haja-asutusalueiden espoolaisista on tehty maksajia Etelä-Espoon investointeihin. Ei ole järkevää keskittää harrastuspaikkoja Espoon ruuhkaiseen kaakkoisosaan, missä laajojen rakennusten ja parkkipaikkojen rakentaminen on arvokkaan asunto-maapohjan tuhlausta. On kehitettävä Espoota tasapuolisemmin huomioiden muutkin asukkaat kuin eteläespoolaiset (ruuhkat vähenee). Espoon ei tarvitse aina hyväksyä Helsingin pyrkimystä panna espoolaisia maksamaan heidän toivomiaan investointeja. Meidän on oltava itsenäisiä, joskin yhteistyökykyisiä. Tehdään Espoosta vielä onnellisempien, vapaiden ja hymyilevien asukkaiden kaupunki.
Kevät 2021 Kaj Avellan